Helmin viikko-ohjelma:


HELMI-verkkolehti:


HELMI-verkkokeskustelu


Liity jäseneksi Helmiin


Kirjeenvaihtoilmoituksia



Helmin toimintaa tukevat:
RAY / Helsingin kaupunki

Netti-Helmin päivitys on lopetettu, koska lehti julkaistaan kokonaisuudessaan pdf-tiedostoina. Löydät lehdet oikean reunan palkista. Netti-Helmistä löytyy kuitenkin runsaasti ennen vuotta 2009 julkaistuja juttuja.

Takaisin artikkelilistaan

Lääketieteen tohtori Tarja Melartin: Masennuksesta voi toipua

30.3.2005 / Janne Pyyhtiä

Masennus on Tarja Melartinin mukaan siinä mielessä kiehtova sairaus, että se lienee hyvin monitekijäinen. Masennus ei johdu yksinomaan biologisista tai kemiallisista syistä, ei myöskään sosiaalisista ja psykologisista syistä vaan se on näiden kaikkien tekijöiden summa.

Tutkimuksessaan Melartin selvitti vakavasti masentuneiden potilaiden monihäiriöisyyttä ja ennustetta sekä heidän erikoissairaanhoidossa saamaansa hoitoa. Tutkimukseen osallistui 269 vakavaa masennusta sairastavaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoito- ja sairaalahoitopotilasta.

Myönnän olevani ennakkoluuloinen ja tällä sektorilla vielä kokematon. Matkan varrella on jostain päähäni syntynyt hieman negatiivinen käsitys ”sosiaalitantoista”. Mutta huomaan, että lienee aika korjata omia käsityksiään. Melartin on ihastuttava nuori nainen, joka puhuu pelkkää asiaa. Välillä niinkin tieteellisesti, että joudun keskeyttämään hänet useasti kysyäkseni, mitä termit tarkoittavat.

Melartinin teesit

Mitkä tutkimustuloksista hän itse kokee tärkeimmiksi? Ensimmäisenä nousee esiin kysymys sairauksien epätasa-arvoisuudesta. Mikäli esimerkiksi sydänsairauksista kärsiviä hoidettaisiin yhtä leväperäisesti kuin toisinaan osaa mielenterveyspotilaista, nousisi siitä hirvittävä meteli. Tai mikseivät skitsofrenia- ja aivovammapotilaat ole samalla viivalla? – Depression tulisi kansansairautena olla samalla viivalla muiden vastaavien sairauksien kanssa, jotta mahdollisuudet toimintakyvyttömyyden ja itsemurhien ehkäisemiseksi paranisivat, Melartin tiivistää.

Harkinnan jälkeen toiseksi teesiksi nousee ajatus: hoitoketjut on saatava toimimaan. Mikäli perusterveydenhuollosta ei löydy riittävää psykiatrista osaamista, ei myöskään erikoissairaanhoito suoriudu tehtävistään. Melartin haluaisi toimivamman psykiatrian hoitomallin, jossa erikoissairaanhoidolla olisi mahdollisuus keskittyä vakavimpiin sairauksiin. Tässä mallissa hoito käynnistetään perusterveydenhuollon puolella. Jos potilaan toipuminen ei käynnisty reilun kuukauden aikana hoidon aloittamisesta, tilanteeseen tulee reagoida. Mikäli potilas ei toivu kahden asianmukaisen masennuslääkitysjakson ja terapeuttisen tuen myötä , on tarkemman tutkimuksen ja erikoissairaanhoidon vuoro.

– Monasti esimerkiksi masennuksesta kärsivä ihminen tulee perusterveydenhuollon piiriin valittaen fyysisiä kipuja. He eivät saa välttämättä lainkaan tarvitsemaansa hoitoa ja ohjausta eteenpäin, Melartin viittaa nykytilanteeseen.

Psykiatreille työrauha

– Hoitoa on jäntevöitettävä perusterveydenhuollosta lähtien ja hoitoketjutusta on parannettava. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnalle on luotava konsultoivan psykiatrin virkoja. Hoitoketjujen toimiminen antaa myös erikoissairaanhoidossa toimiville psykiatreille mahdollisuuksia tehdä omaa työtänsä laadukkaasti, Melartin vaatii.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa masennus tunnistetaan, sitä todennäköisempää on hoidon onnistuminen. Vantaalla on jo luotu depressiohoitajamalli, jossa hoitajalla on käytettävissään psykiatrikonsultti. Erikoissairaanhoidossa tarvitaan suunnitelmallisempaa, tavoitteiden varaan rakentuvaa hoito-otetta. Vaikuttavaksi osoitettuja psykoterapiamuotoja, joita ovat kognitiivinen, interpersonaalinen ja lyhytkestoinen psykodynaaminen terapia (16-20 kertaa), tulee tarjota useammalle potilaalle. Pitkäkestoiset terapiat vaativat enemmän resursseja, ja niiden laajamittaiseen käyttöön ei tänä päivänä kuntapuolella ole mahdollisuuksia.

Monisyinen sairaus

Melartinin mukaan psykiatriassa on nyt meneillään eräänlainen taitekohta. Nykyinen tietämys ja uudet tutkimustulokset ovat innostavia. Palaset alkavat nivoutua kohdalleen ja pikku hiljaa psykiatriset sairaudet alkavat saavuttaa yhtäläisen aseman muiden sairauksien rinnalla.

– Sadan vuoden päästä varmaan ihmetellään, miten nykyisen kaltaista hoitoa tai hoitamattomuutta on voinut tapahtua. Tällä hetkellä tilanne on dynaaminen ja kehittyvä. – Psykiatrisen alan ihmisten täytyy seistä ylpeänä oman erityisosaamisensa takana. Ei saa tyytyä vain armonpaloihin, mitä muilta julkisen terveydenhuollon sektoreilta sattuu jäämään, Melartin sanoo. Melartinin tulevaisuus on kiinnostavia tutkimuskysymyksiä pullollaan:

- Minua kiinnostaa syventää omaa tietämystäni masennuksesta syntymekanismien ymmärtämisen tutkimiseen. Erityisen innostavia ovat eri tekijöitä kartoittavat tutkimukset, joissa tutkitaan lapsuuden traumojen, ajankohtaisten tapahtumien, geneettisten ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutusta masennukseen sairastumisriskiin. Myös psykoterapiatutkimus kiinnostaa.

Viimeisenä teesinään Melartin haluaa korostaa, että masennuksesta voi toipua. Tutkimuksen mukaan vakavasta masennustilasta täydellisesti toipuminen vei keskimäärin kahdeksan kuukautta, joten huolimatta uusista hoitomenetelmistä ennuste ei tässä suhteessa ole parantunut. Potilaat tosin reagoivat hoitoon suhteellisen nopeasti, mutta ongelmaksi muodostui pitkäkestoinen osittaisen toipumisen tila, jossa toimintakyky usein oli edelleen alentunut ja depressiivinen oireilu jatkui, vaikkakin lievempänä. Lisäksi noin 40 prosenttia potilaista masentui vakavasti uudelleen puolentoista vuoden seurannan aikana. Uusiutuvien masennusjaksojen kesto oli kuitenkin lyhyempi, ja ne olivat lievempiä kuin ensimmäinen, hoitoon tuonut sairausjakso. Hellyyttävänä yksityiskohtana Melartin kertoo myös lukeneensa eläimillä tehdyistä tutkimuksista.

– Uusimmat rottakokeet osoittavat, että äideiltään hoitoa ja ”rakkautta” saavien rotanpoikasten aivoissa tapahtuu positiivisia muutoksia, Melartin kertoo. Olisiko vastaus masennuksen poistoon näin itsestään selvä ja yksinkertainen?

Auttamisen halu motivoi

Vielä lukioaikoina Tarja oli suuntautunut enemmän humanistisiin harrastuksiin. Kenties luontaisella auttamisen halulla ja sairaanhoitajaäidillä oli kuitenkin vaikutusta siihen, että pidettyään välivuoden ja suoritettuaan pitkän fysiikan hän päätti lähteä lääketieteen pariin. Kiinnostus ihmisen mielen toimintaan sekä psykiatrian alan luovuus saivat hänet valitsemaan nykyisen alansa.

- Lääketieteen aloista psykiatria lienee humanistisin ja vielä samalla dynaamisesti kehittyvä, Melartin korostaa. Alalla tarvitaan myös ymmärrystä ja kosketuspintaa psyykkiseen kipuun. Psyykkiset sairaudet koetaan joskus jopa paljon tuskallisemmiksi kuin fyysiset kivut.

Melartin valmistui Turun yliopistosta 1994. Porvoon kautta hän siirtyi Vantaalle Peijaksen sairaalaan ja 1995 alkoi erikoistuminen psykiatriaan. Väitöskirjan aineiston keruu alkoi 1997 ja eri vaiheiden, muun muassa kahden äitiysloman, jälkeen väitöskirja hyväksyttiin 21.1.2005. Tällä hetkellä Melartin on virkavapaalla HYKS:n erikoislääkärin tehtävistä.

Teksti ja kuva: Janne Pyyhtiä

Melaretinin teesit:

1. Psyykkiset sairaudet saatava samalle viivalle muiden sairauksien kanssa – psykiatrinen osaaminen on vietävä perusterveydenhuoltoon

2. Hoitoketjut saatava toimimaan – ilman hoidon ketjutusta erikoissairaanhoito ei suoriudu tehtävistään

3. Sairauden varhainen tunnistaminen ja aloittaminen on tärkeää – hoito onnistuu suuremmalla todennäköisyydellä – lisäongelmien ehkäiseminen

4. Masennus on monihäiriöinen ja monisyinen sairaus

5. Masennuksesta voi toipua !

Lataa koko lehti
Helmi-lehden numerot on ladattavissa pdf-tiedostoina vuoden 2009 alusta alkaen.

Vuosi 2013
Helmi 1/2013 (pdf 1,8 Mt)
Vuosi 2012
Helmi 4/2012 (pdf 5,0 Mt)
Helmi 3/2012 (pdf 5,0 Mt)
Helmi 2/2012 (pdf 3,5 Mt)
Helmi 1/2012 (pdf 3,0 Mt)
Vuosi 2011
Helmi 4/2011 (pdf 3,2 Mt)
Helmi 3/2011 (pdf 2,2 Mt)
Helmi 2/2011 (pdf 2,3 Mt)
Helmi 1/2011 (pdf 2,2 Mt)
Vuosi 2010
Helmi 4/2010 (pdf 2,0 Mt)
Helmi 3/2010 (pdf 2,0 Mt)
Helmi 2/2010 (pdf 2,5 Mt)
Helmi 1/2010 (pdf 2,0 Mt)
Vuosi 2009
HELMI 4/2009 (pdf 2,1 Mt)
HELMI 3/2009 (pdf 2,0 Mt)
HELMI 2/2009 (pdf 2,2 Mt)
HELMI 1/2009 (pdf 1,6 Mt)

Helmi-lehdet löytyvät myös näköislehtinä ilmaisessa issuu-palvelussa. Arkistossa on lehdet vuodesta 2009 alkaen. Palvelu löytyy osoitteesta: www.issuu.com/helmiry