Mielenterveys ja työelämä -kysely

Tiedote 11.6.2009
Tuore Mielenterveys ja työelämä -kysely kertoo:
Monipuolinen hoito ja työyhteisön hyväksyntä mahdollistaa paluun työelämään

Mielen järkkyminen on yhä vaikea asia suomalaisessa työelämässä. Vaikka työllä on usein selkeä rooli psyykkisen sairauden synnyssä, ei työpaikalla ole sopivaa puhua mielenterveydestä. Sairastuneen selän takana kuiskutellaan, eikä selvä syrjintäkään ole tavatonta, ilmenee tuoreesta Mielenterveys ja työelämä -kyselystä. Kyselyn teettivät Mielenterveyden Keskusliitto ja Mielenterveysyhdistys HELMI ry. Kyselyyn vastasi yli 400 erilaisista mielen sairauksista kärsivää henkilöä, yli 200 työterveyslääkäriä ja lähes 200 yritysten esimiestä. Kyselyyn vastanneista mielen sairauksista kärsivistä noin 70 prosenttia ilmoitti diagnoosinsa olevan skitsofrenia, kaksisuuntaisesta mielialahäiriö tai vakava masennus.

Terapiaa kaivataan lisää

Lääkäreistä 89 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että sairastuneet pystyvät käymään töissä lääkehoidon turvin. Vaikka usko lääkkeisiin oli suurta, lääkärit pitivät terapian merkitystä erittäin suurena työelämässä pysymiselle. Lääkäreistä 87 % oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa. Sairastuneet itse totesivat lääkehoidon ja terapian tai niiden yhdistelmän auttaneen selviytymään parhaiten. Terapian saatavuudessa oli kuitenkin toivomisen varaa. Vain 40 prosenttia tunsi saaneensa riittävästi tietoa lääkevaihtoehdoista. Hoitoa saaneista vastaajista 70 % oli täysin tai osittain samaa mieltä, että psykiatrinen hoito painottuu liikaa lääkkeisiin.

Työyhteisön hyväksyntä auttaa työhön palaamisessa

Sairastuneet kokivat työhön paluun positiivisena, ja työyhteisö otti heidät hyvin vastaan. Positiivisimpana työhön paluun kokivat skitsofreniaa sairastavat. Eniten tukea kokivat saaneensa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat. Esimiehen tuki koettiin sen sijaan riittämättömäksi. Lähes puolet vastaajista oli toivonut työtehtävien järjestelyjä, mutta niitä ei toteutettu. Sairaudesta kuntoutumisessa työelämällä on monelle tärkeä rooli. Työ liittää ihmisen takaisin normaaliin arkeen, antaa onnistumisen kokemuksia ja kohentaa toimeentuloa.

Työelämän paineet vaikuttavat sairastumiseen

Monen psyykkisen oireilun ja sairauden takana on epäterve työyhteisö, huonosti organisoitu työnkulku tai yksinkertaisesti liika työ. Kyselyyn vastanneista potilaista 24 % ilmoitti työpaikkakiusaamisen ja 55 % työuupumuksen vaikuttaneen sairastumiseen. Usein sairastuminen on monien asioiden summa. Työ panee ihmisen äärirajoille vaatimuksineen 110 %:n työtehosta. Jos samaan aikaan arkea painaa henkilökohtaiset ongelmat, vaikkapa vaikeudet lasten kanssa tai jatkuva huoli iäkkäistä vanhemmista, kuormittuu ihminen niin paljon, että uupuu. Myös työterveyslääkärit nimesivät sairauden taakse useimmiten kaksi syytä: liian paljon huonosti organisoitua työtä sekä henkilökohtaisen elämän murheet.

Työn jatkumisen epävarmuus aiheutti enemmän mielenterveysongelmia isoissa, yli 500 hengen yrityksissä kuin pienissä yrityksissä. Isoissa yrityksissä taas sairauslomalta palannut työntekijä pääsi nopeammin takaisin kiinni omiin työkuvioihinsa kuin pienemmässä yrityksessä työskentelevä. Sekä esimiehet että lääkärit kertoivat, että työhön paluuta helpottaisivat muun muassa mahdollisuus työaikajoustoihin, toimenkuvan kevennykset sekä avoimet keskustelut työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa.

Sairastunutta ei saa jättää työyhteisön ulkopuolelle

Sairastunut kaipaa työyhteisönsä tukea myös poissaolonsa aikana. 61 % potilasvastaajista piti työnantajansa yhteydenpitoa sairausloman aikana täysin tai jokseenkin riittämättömänä. Työpaikan asioista moni toivoo tietoa, mutta sitäkin enemmän toivotaan työkavereiden yhteydenpitoa. Sosiaalisten kontaktien puute saattaa lisätä tunnetta yhteisön ulkopuolelle ajautumisesta. Enemmistö potilasvastaajista toivoikin, että työtoverit ottaisivat yhteyttä myös poissaolon aikana. Monet myös kuntoutuisivat nopeammin, kun heidän yhteytensä normaaliin arkeen säilyisi mahdollisimman hyvin.

Selvityksen tekoa on tukenut Bristol-Myers Squibb.